Naisten sanataideryhmä Pikku Huopalahden Asukastalolla.
Ryhmä oli avoin kaikille alueen naisille ja kokoontui kerran viikossa syyskuusta marraskuulle 2012. Työpajan vetäjän Maaretta Riionheimon ajatuksia:
Kylä elää yleisötyöprojektin luovan kirjoituksen naisten ryhmä tutustui menneen yhdeksän viikon ajan minuuteensa, toiseuteen ja lopulta mielten kulttuuriympäristöön, johon vaikutamme, ja joka vaikuttaa meihin. Työskentely oli hyvin omalähtöistä henkilökohtaisen elämänkaaren tutkiskelun ja tämänhetkisen minuuden tunnistamisen äärelle asetettuessa. Kysymys: "Kuka minä olen ja minkälaisia huoneita minuuteni sisältää? muodostui tähdelliseksi kaikessa ajattelu- ja kirjoitustyössämme. Oman minän muistaminen ja minästä nauttiminen näyttäytyi oman ryhmämme piirissä kovinkin kaivatulta asialta. Olisiko liian rohkeaa sanoa, että jopa tervehdyttävältä. Kuinka usein ihminen antaa lahjaksi itselleen viettää kauniita hetkiä itsensä kanssa ja kuunnella omaa ääntään? Pysähtyä katselemaan ympärilleen mihin on tultu ja mitä reittiä, ja vieläpä että miksi? Minuuden lisäksi pohdimme myös toiseutta, eli ihmisen kohtaamaa toista ihmistä, eli sinää, sekä ns. objektiivisen maailman eri aikakausiin sidottuja normituksia, sääntöjä ja elämänrakenteita, jotka ovat auttamatta jättäneet jälkensä minuuden kuvaan, kuten myös siihen miten kohtaamme toisen kanssaihmisen. Minuuden upposukelluksen lisäksi koimme merkittäväksi tunnustella yhteisen jaettavan tiloja. Hetkiä, jolloin vuorovaikutus, kuuntelu ja läsnäolo kohtaavat, ja jolloin eri äänistä muodotuvat ajatukset tulee kuulluksi ja hyväksytyksi sellaisinaan, näiden parhaimmillaan synnyttäessä uusia ajatuskanavia. Hurraa minä! Hurraa me! Ja hurraa naiset jotka juhlitte itseänne, sallitte kohdata toisen ja sallitte tulla myös itse kohdatuksi. Ja kyllähän sitä tekstiäkin syntyi, vaan ei puristettuna. Pikemminkin tietona, joka oli jo meissä....
Ääänenkäytönkurssi Pikku Huopalahden Asukastalolla.
Kurssin vetäjä: Selina Sillanpää
Äänenkäytön kurssille otti osaa n. 8-10 hengen ryhmä. Teimme ilmaisullisia ja fyysisiä harjoitteita ja tutustuimme äänenkäytön perustyökaluihin.
Pääosin työstimme puheäänenkäyttöä, vaikka ryhmässä olikin mukana myös laulunharrastajia. Aloitimme aina fyysisellä lämmittelyllä, etsimme syvähengitystä sekä äänen ja kropan yhteyttä. Äänteistä lähdimme kohti ääni-improvisaatiota ja runoja ja ehdimme kurssin aikana tehdä myös erilaisia ryhmäesityksiä. Ryhmä oli energinen ja tunneilla naurettiin paljon. "
työpajan vetäjä, Selina Sillanpää
Pääosin työstimme puheäänenkäyttöä, vaikka ryhmässä olikin mukana myös laulunharrastajia. Aloitimme aina fyysisellä lämmittelyllä, etsimme syvähengitystä sekä äänen ja kropan yhteyttä. Äänteistä lähdimme kohti ääni-improvisaatiota ja runoja ja ehdimme kurssin aikana tehdä myös erilaisia ryhmäesityksiä. Ryhmä oli energinen ja tunneilla naurettiin paljon. "
työpajan vetäjä, Selina Sillanpää
Runollisen ilmaisun iltapäivä |
Tuomas Karisto:
Runollisen ilmaisun iltapäivät
Olemme kokoontuneet syyskuusta saakka Wilhelminan Asumispalvelukeskusessa joka toinen perjantai. Keskustelun lomassa teemme harjoituksia jotka pukevat sanallisia merkityksiä taiteelliseen muotoon.
Mikä on suomen kielen kaunein sana?
Virittäytyminen toimintaan tapahtuu sana-assoisiaatiotehtävien kautta. Lähtökohta tyoskentelyymme voi olla esimerkiksi esine tai valittu postikortti. Ensimmäisellä tapaamiskerralla tutkimme aluksi tilaa, josta loysimme vanhan ryijyn. Mietimme yhdessä sen historiaa, tutkimme ryijystä löytyviä erilaisia tekstuureja ja päädyimme sanoittamaan nimettömän teoksen.
Vuodenajat ovat olleet läsnä toiminnassa, vaikka tapaammekin toisiamme sisätiloissa. Luonto elää vahvana muistoissa. Taiteellisella tyoskentelyllä voidaan on olla samaan aikaan läsnä tässä tilassa ja maalata muualla koettuja muistoja näkyväksi. Erään tapaamiskertamme alkuasetelmana oli tyhjä kehys ja kasa kuivattuja puiden lehtiä.
Mielikuvatyöskentelyssä oleellista on mielestäni ajan ja tilan antaminen prosessille ja ryhmälle. Jokaisella tapaamiskerralla olemme koonneet päivän teemasta lopuksi yhteisen tuokiokuvan. Teema on noussut esiin virittävien tehtävien kautta, työskentelyn aikana sitä on pidetty yllä keskusteluin ja uusin tehtävin. Samalla olen pyrkinyt ohjaajana antamaan tilaa myös loytää omia merkityksiä. Sellaisia jotka syntyvät hetkessä ja joita ei ole aina tarpeen yrittää sanallistaa.
Viipyminen löydetyissä tunnelmissa ja hetkissä
Olemme tehneet ryhmäläisten kanssa yhteisen havainnon, että työskentelyssämme on ollut läsnä merkillinen piirre. Olemme usein palanneet edelliseen kertaan ja löytäneet sieltä linkkejä ja siltoja uuteen. Yksittäisiä sanoja jotka muistuttavat olemassa olostaan otollisella hetkellä.
Jatkamme tyoskentelyä jouluun saakka. Viimeisellä tapaamiskerralla saamme vieraaksi läheisen koulun kuudesluokkalaiset. Esittelemme heille prosessimme vaiheet pienenä esityksenä.
Tuomas kariston ajatuksia koululaisten työpajasta:Pikku Huopalahden ala- aste 6lk
Viime keväänä Miina Sillanpää säätiön Kohtaamisia
Kotikulmilla - hanke toteutti yhteistyössä Kansallisteatterin yleisötyön kanssa
varjoteatteriprojektin, jossa ohjasin ala-asteen viidesluokkalaisille
draamatunteja. Osana projektia oppilaat kohtasivat alueen senioreita, jotka
valmistivat heille elämänkaari - aiheisen esityksen. Yhteiseen kohtaamiseen
kuului pohdintaa esityksen aiheista.
Kevään aikana koululaiset tekivät kevätjuhliin esityksen, jossa liikuttiin mm.
Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Kenraaliyleisönä ja kannustajina
toimivat senioriryhmäläiset.
taiteellisesta tutkimusretkestä-
Kylä Elää - projektissa olen jatkanut draamaopetusta
oppilaille, jotka ovat nyt kuudennella
luokalla. Draamatunteja on ollut vuoroviikoin 6a ja 6b luokkien kanssa. Kevään
yhteisen historian jälkeen on ollut mutkatonta käydä käsiksi hommiin. Matkata
draamaharjoitteiden maailmassa, synnyttäen pikku hiljaa esitystä, joka rakentuu
koulun joulujuhliin.
Osana syksyn prosessia lapset kohtaavat Wilhelmiinassa kokoontuvan
ilmaisuryhmän joulukussa.
Joulujuhlaesitykseen on aikaa runsas kuukausi. Tällä
hetkellä makustelemme merkityksiä Väinö Kirstinän 1965 julkaistusta
runokokoelmasta luonnollinen tanssi
Tuomas Kariston ajatuksia Taiteellisesta tutkimusretkestä-
suunnistus Pikku Huopalahteen
Lokakuussa Pikku Huopalahden asukastalolla järjestettiin
kaksi työpajaa, jossa tutkittiin ja havainnoitiin asuinaluetta- ja sen arkea
kokemuksellisesti.
Työryhmään ilmottautui mukaan neljä henkilöä, joilla oli
kaikilla alueeseen erilainen suhde. Yksi ryhmästämme oli varsinainen
"kokemusasiantuntija" asuttuaan alueella lähes sen rakentumisesta
saakka.
Ensimmäisellä tapaamiskerralla jalkauduimme kaduille
kerämään havaintoja. Asukastalolla kokosimme ne kartalle ja jatkoimme
työskentelyä valitsemalla tutkimusaiheen.
Kuvittelimme havaintojen pohjalta esimerkiksi alueen
rytmiä eri vuorokaudenaikoina ja teimme ääniteoksen lusikoita soittaen.
Olin etukäteen hakenut lähikaupasta kassakuitteja, joita
oli hylätty kassahihnan päädyssä olevaan roskakoriin. Asukastalolla tutkimme
kassakuitteja ja yritimme luoda kuvaa millaisia ihmisiä alueella asuu ja mitä
heistä voisi ostoskuittien kautta päätellä. Loimme fiktiivisiä hahmoja ja
haastatelimme heitä roolinvaihtotekniikalla.
Asukastalon työpajoissa tarkoituksena ei ollut siis tutkia
ryppyotsaisesti vaan haistella ja
ihmetellä ympärillä olevaa uteliaan lapsen tavoin.
Työpajan aikana syntyi sen lyhyestä kestosta huolimatta
mielenkiintoista materiaalia ja ajatuksia, joita syvennetään Asukastalolla 2.12
järjesttävässä tapahtumassa. Silloin paikan päälle toivotaan runsaalukuisemmin
alueen asukkaita.
Tilaisuudessa taidelähtöisillä työtavoilla pyritään
virittämään avointa yleisökeskuatelua. Tervetuloa paikalle sunnuntaina 2.12 klo
12-17. Paikkana Asukastalo Tapanilan
asema
Miikka Tuominen Muututaan yhdessä- työpaja:
Miikka Tuominen piti viikonlopun mittaisen työpajan Pikku-Huopalahden Nuorisotalolla Pikku-Huopalahden yhteisöteatterilaisille ja teatterista kiinnostuneille lähialueen harrastajille. Työpajan nimi, Muututaan yhdessä viittaa harjoitteisiin, joiden yhteisenä nimittäjänä on ihmiselle vieraisiin olomuotoihin tutustuminen tarkkojen fyysisten harjoitteiden avulla. Muutuimme viikonlopun aikana sieniksi, madoiksi, säteilyksi, pilviksi, kotiloiksi sekä lumpeen kukiksi jne. ja samalla tutkimme omaa kokemustamme kulloinkin vallitsevan harjoitteen kohteesta, itsestämme ja yhteisöstämme. Harjoitteet ovat kehitetty Toisissa tiloissa -ryhmän toimesta ja niitä on suunniteltu ja hiottu jo vuodesta 2004. Ne ovat turvallisia tekijöilleen, vaikka vievätkin harjoittelijan uusiin, ennestään vieraisiin, toisiin tiloihin. Toisissa tiloissa -ryhmän toimintaan voi tutustua verkkosivuilla www.toisissatiloissa.net
Palautetta Muututaan yhdessä- kurssista:
"Enemmän tämmöistä ja
kannustusta ihmisille tulla mukaan"
"Mitä kaikkea voi äänellä ja muilla ilmaisuilla
tehdä! Näitä kokemuksia lisää!"
Jemina Sillanpää Ilmaisun iloa- näyttelijäntyönkurssi
Vedin Asukastalolla näyttelijäntyönkurssia joka oli avoin kaikille, kaikenikäisille ihmisille.
Paikalle saapui ainoastaan aikuisia, yhteensä n.12. Miehiä ja naisia.
Keskityimme näyttelijäntyönperusteisiin. Lähinnä kontaktiin, reagointiin, äänenkäytön perusteisiin,
fyysisiin harjoitteisiin, improvisointiin jne.
Naamiotyöpaja Asukastalolla
vetäjinä Aija Sillanpää ja Amanda Manner
Teimme naamioita musiikkiteatteriesitykseen,
naamiot saa itselleen esitysten päätyttyä.
Vedin Asukastalolla näyttelijäntyönkurssia joka oli avoin kaikille, kaikenikäisille ihmisille.
Paikalle saapui ainoastaan aikuisia, yhteensä n.12. Miehiä ja naisia.
Keskityimme näyttelijäntyönperusteisiin. Lähinnä kontaktiin, reagointiin, äänenkäytön perusteisiin,
fyysisiin harjoitteisiin, improvisointiin jne.
Naamiotyöpaja Asukastalolla
vetäjinä Aija Sillanpää ja Amanda Manner
Teimme naamioita musiikkiteatteriesitykseen,
naamiot saa itselleen esitysten päätyttyä.